JobBuddies-materiaalit

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä | Tilastokeskuksen SCB (Ruotsi), marraskuu 2025 (ruotsiksi)
Tämä raportti on osa SCB:n viranomaisten yhteistä työtä hallituksen toimeksiannosta houkutella, perustaa ja säilyttää kansainvälistä osaamista, Work in Sweden. Raportti käsittelee pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä niiden tarpeita ja kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista. Raportti valaisee myös työnantajien näkemää haasteita ja heidän suhtautumistaan kansainväliseen rekrytointiin.
Lue lisää...

Ennakkoanalyysisuunnitelma - Suomen vuoden 2025 asetuksen vaikutukset kansallisiin työvoimapula-aloihin | Labore (Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma, Jeremias Nieminen), lokakuu 2025.
Tämä on esianalyysisuunnitelma kvasikokeellista tutkimusta varten, jossa arvioidaan Suomen vuonna 2025 annetun “asetuksen kansallisista työvoimapula-aloista” vaikutuksia. Tyypillisesti tuoreet työperäiset maahanmuuttajat voivat työskennellä vain siinä ammatissa, johon heidän oleskelulupansa on myönnetty. Uusi pula-ammattiluettelo antaa maahantulijoille mahdollisuuden vaihtaa ammattinsa valtakunnallisessa pula-ammattiluettelossa mainittuihin ammatteihin. Listalla on tällä hetkellä 9 ammattia (4-numerotason ISCO-luokitus), ja listaa päivitetään vuosittain. Tutkimme vaikutuksia työntekijävirtoihin ja keskiansioihin kyseisissä ammateissa. Tutkimuksessa käytetään erojen erotusstrategiaa, jossa verrataan pula-ammattiluettelossa olevia ammatteja niihin ammatteihin, jotka eivät ole luettelossa. Hyödynnämme alueellisista suuntaviivoista saatuja tietoja ammateista, jotka alueviranomaiset ovat jo luokitelleet työvoimapula-ammateiksi. Tässä esianalyysisuunnitelmassa esitämme tärkeimpien ammattitason analyysien esisuunnat ja yhden osittain käsitellyn kuukauden estimaatin, ennen kuin tiedot useammilta jakson jälkeisiltä kuukausilta ovat saatavilla.
Lue lisää...

Taloutta ja työelämää 2025: STTK, syyskuu 2025 (suomeksi)
Tähän E2:n tekemään tutkimukseen on haastateltu työllistyneitä ja työtä hakevia maahanmuuttajanaisia sekä työvoima- ja kotouttamispalveluissa työskenteleviä asiantuntijoita. Rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat asiantuntijoiden suurin huolenaihe ja este sujuvan työllistämisen tiellä. Toisaalta tutkimuksesta nousee useita esityksiä, miten juuri maahanmuuttajanaisten työllistymistä voisi edistää.
Lue lisää...

Työpolitiikka ja maahanmuuttajien työllisyys | Journal of Economic Surveys (Sanni Kiviholma, Hannu Karhunen), syyskuu 2025.
Tässä katsauksessa kuvataan viimeaikaista kirjallisuutta kotouttamisesta ja aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta, jolla pyritään parantamaan maahanmuuttajien työllisyyttä. Teimme hakuja useista tietokannoista, ja seulonnan jälkeen 63 tutkimusta täytti ennalta määritetyt sisäänottokriteerit. Ensimmäinen kriteeri on, että tutkimuksissa tarkastellaan politiikkoja Euroopassa. Toiseksi haku rajattiin tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuosina 2005-2024. Kolmanneksi ensisijainen kiinnostuksen kohteena oleva tulos on työllisyys. Muita tulosmuuttujia ovat tulot, työmarkkinoille osallistuminen ja työttömyyden kesto. Keskitymme tutkimuksiin, jotka tarjoavat kokeellista tai kvasikokeellista näyttöä politiikkojen vaikutuksista maahanmuuttajien työllisyyteen. Jaamme politiikkatoimenpiteet seuraaviin viiteen ryhmään: kotouttamisohjelmat, kielikoulutus, etuudet, lastenhoito ja oleskelupolitiikka. Tärkein havaintomme on, että hyvin toteutetut kotouttamistoimenpiteet voivat parantaa maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille, nopeuttaa työelämään pääsyä ja parantaa saavutettujen työpaikkojen laatua.
Lue lisää...

Työmarkkinavirrat ovat syvemmällä: Osallistuminen on nostanut sekä työllisyyttä että työttömyyttä | Suomen Pankki, kesäkuu 2025
Keskeinen piirre Suomen työmarkkinoiden viimeaikaisessa kehityksessä on ollut työvoimaosuuden nousu. Työvoiman tulo työvoimaan on ylittänyt poistuman. Tämä on jo jonkin aikaa näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena. Työllisyysasteen nousu johtuu siitä, että ihmiset jäävät eläkkeelle aiempaa myöhemmin, nuorimmat ikäluokat osallistuvat aktiivisemmin työelämään ja että maahanmuuttajien joukossa on huomattavan suuri osuus aktiivisessa työiässä olevia ihmisiä. Nykyisessä heikossa taloustilanteessa korkeampi osallistuminen työmarkkinoille on myös vaikuttanut työttömyysasteen nopeaan nousuun.
Lue lisää...

Kotoutumiskoulutuksen kehittämisen ja lainvalmistelun tueksi tarvitaan tilastotietoa | Työ- ja elinkeinoministeriö, toukokuu 2025 (in Finnish)
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Hallitusohjelmassa on useita maahanmuuttajien kielitaitoon ja kielitaidon osoittamiseen liittyviä kirjauksia. Merkittävimmät näistä ovat kielitaitovaatimukset nykyisentasoisen työmarkkinatuen ja pysyvän oleskeluluvan saamisessa. Tilastot kotoutumiskoulutuksessa saavutetuista kielitaitotasoista ovat hyödyllistä taustatietoa hallitusohjelmakirjojen valmisteluun ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen.
Lue lisää...

Maahanmuuton yhteiskuntasopimus | Keskuskauppakamari, maaliskuu 2025. (suomeksi)
Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella. Yrityselämälle maahanmuutto on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida ylläpitää ilman maahanmuuttoa. Suomen julkisen talouden näkökulmasta ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että työikäisten määrä vähenee Suomessa, kuten väistämättä kävisi ilman maahanmuuttoa. Samaan aikaan suuri osa suomalaisista näkee maahanmuutossa myös ongelmia. Iso osa suomalaisista arvioi, ettei Suomessa käytävä keskustelu maahanmuutosta ole riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esille tuovaa. Kaikkialla länsimaissa yhteiskuntien toimintakykyä koetellaan, koska maahanmuuttoon liittyvät kysymykset aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta.
Lue lisää...

Opas kunnille: Monitasoinen hallinto ja monialainen yhteistyö kotouttamisen ja hyvien suhteiden edistämiseksi. | Euroopan neuvosto, maaliskuu 2025
Tämä opas monitasoiseen hallintoon ja monialaiseen yhteistyöhön antaa kunnille näkökulmia ja välineitä, joiden avulla ne voivat suunnitella politiikkoja, rakenteita, palveluja ja käytäntöjä, jotka edistävät integraatiota ja hyviä suhteita kansallisten toimintaohjelmien puitteissa. Se on kehitetty Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston yhteishankkeessa "Building an Inclusive Integration Approach in Finland".
Lue lisää...

Todellista yhdenvertaisuutta etsimässä: käytännön opas suomalaisille kunnille syrjinnän torjumiseksi | Euroopan neuvosto, tammikuu 2025.
Tämä käytännön opas on laadittu Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston yhteishankkeessa "Building an inclusive integration approach in Finland". Käytäntöoppaan on tarkoitus toimia resurssina hankkeeseen osallistuneille kunnille ja muille Suomen kunnille, jotta ne voivat: rakentaa työnsä tämän hankkeen aikana, syventää oppimistaan ja sitoutumistaan yksilölliseen ja järjestelmälliseen syrjintään liittyviin kysymyksiin ja toimia esimerkkinä hyvistä käytännöistä kaikille kunnille.
Lue lisää...

Vertaileva analyysi maahanmuuttajien vastaanotosta suomalaisessa työelämässä vuosina 2016 ja 2024 | Työ- ja elinkeinoministeriö, tammikuu 2025
Raportissa tarkastellaan työelämän avoimuutta ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kohtaan Suomessa. Tutkimustiedot koostuvat 10 000 kuvitteellisesta työhakemuksesta, jotka on lähetetty julkisesti ilmoitettuihin työpaikkoihin yhtä päteviltä hakijoilta, joilla on suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen tausta. Kokeessa testattiin ravintola- ja catering-alan, vähittäiskaupan, siivousalan, toimistotyön ja asiakaspalvelun alan avoimia työpaikkoja. Aiemmassa, vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa (Ahmad 2020) havaittiin merkittäviä etnisiä eroja rekrytointikäytännöissä, jotka olivat edelleen olemassa vuonna 2024. Nämä erot ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti, erityisesti irakilaista ja somalialaista taustaa omaavien hakijoiden osalta. Vuonna 2016 somalialaiset hakijat joutuivat lähettämään 3,94 kertaa ja irakilaiset hakijat 2,91 kertaa enemmän hakemuksia kuin yhtä pätevät suomalaiset hakijat saadakseen kutsun työhaastatteluun. Vuoteen 2024 mennessä nämä luvut olivat laskeneet 2,48 ja 2,06. Sen sijaan venäläistä taustaa olevien hakijoiden kutsumismäärät laskivat hieman. Nämä tulokset viittaavat siihen, että Suomen työmarkkinoilla on tapahtunut muutos kohti suurempaa osallistavuutta, mikä johtuu mahdollisesti muuttuvista rekrytointikäytännöistä, monimuotoisuuden kasvavasta hyväksynnästä ja/tai lisääntyneestä työvoiman kysynnästä tutkituilla aloilla. Tästä edistymisestä huolimatta suomalaiset hakijat nauttivat edelleen selkeää etua yhtä päteviin toisen sukupolven maahanmuuttajahakijoihin nähden Suomen työmarkkinoilla.
Lue lisää...

Väitöskirja luottamuksesta pakolaisten ja virkamiesten välisissä kohtaamisissa Suomessa ja Ruotsissa | Åbo Akademi, joulukuu 2024.
Sosiaalitieteiden maisteri Liselott Sundbäckin sosiaalipolitiikan alaan liittyvä väitöskirja esitetään julkisesti puolustettavaksi Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointitutkimuksen tiedekunnassa. Väitöskirjan nimi on "Unfolding trust in institutional encounters between forced migrants and street-level bureaucrats in Finland and Sweden".
Lue lisää...

E2 Tutkimuksen tuore raportti kertoo: Suomalaisille pk-yrityksille ulkomaalaisen työvoiman saatavuus on jopa kohtalon kysymys | E2 Tutkimus, marraskuu 2024 (suomeksi)
Osassa pk-yrityksistä ulkomaalaiset työntekijät näyttäytyvät jopa ainoana keinona saada työvoimaa. Toisille yrityksille kansainväliset rekrytoinnit puolestaan ovat keino lisätä yrityksen kilpailukykyä. Pk-yritysten toimialakohtaiset tarpeet ovat erilaiset. Erilaisia yrityksiä yhdistää kokemus työyhteisön kansainvälistymisen myönteisistä vaikutuksista liiketoimintaan ja työyhteisön ilmapiiriin. Rekrytoinneista koituva työmäärä ja niihin liittyvä byrokratia kuitenkin kuormittavat yrittäjiä.
Lue lisää...

Työnantajien näkökulmia maahanmuuttajien palkkaamiseen - Kokemuksia Pohjoismaista | Pohjoismainen hyvinvointikeskus, joulukuu 2023.
Raportti pohjoismaisten työnantajien näkemyksistä matalan ammattitaidon omaavien maahanmuuttajien palkkaamisesta. Käsittelee työvoimapulaa ja edistää samalla osallistavia rekrytointikäytäntöjä. Kannatetaan työnantajavetoisia aloitteita maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi ja korostetaan monimuotoisuuden etuja sekä työnantajien sitoutumista edistämään myönteistä muutosta pelkkien työvoimatarpeiden lisäksi.
Lue lisää...

“Miksi vain meidän odotetaan sopeutuvan?” Ulkomaalaisten työntekijöiden hyvinvointi Suomessa - nykyiset haasteet ja uudet ratkaisut | Tankesmedjan Agenda, syyskuu 2022.
Suomi tarvitsee kipeästi lisää työntekijöitä. Mutta ei riitä, että tänne töihin muuttaville annetaan vain sanakirja ja työehtosopimus. Tätä raporttia valmistellessaan tutkija Ingrid Biese ja toimittaja Jeanette Björkqvist tapasivat joukon ihmisiä, jotka olivat tulleet Suomeen eri maista ja eri taustoista. He puhuivat rasismista arjessa ja työssä, työyhteisön ulkopuolelle jäämisestä, tiedon puutteesta ja harhaanjohtavista työnkuvista. “Miksi vain meidän odotetaan oppivan? Miksi suomalaisten ei tarvitse oppia ymmärtämään paremmin, mistä me kaikki tulemme?” - Ulkomaalaistaustaiset työntekijät. Olemassa olevan tutkimuksen, tilastojen ja ainutlaatuisen haastatteluaineiston avulla kirjoittajat piirtävät kuvan monien Suomeen työn perässä muuttaneiden todellisuudesta. Raportissa esitellään myös vinkkejä ja toimenpiteitä, joista työnantajat voivat hyötyä konkreettisesti.
Lue lisää...