Julia Qesteri
Toinen JobBuddies aamiaisseminaari pidettiin 21. toukokuuta Luckanin Torgetissa. Se tarjosi tilaisuuden pohtia kahden päättyneen mentorointiryhmän tuloksia ja tarkastella laajemmin maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Osoitteessa JobBuddies-tiimi raportoi hankkeen kahden ensimmäisen ryhmämentorointihankkeen onnistumisesta ja joistakin haasteista. Tilaisuudessa esiintyi myös neljä asiantuntijapuhujaa, jotka toivat näkemyksiä käytännöstä, politiikasta, tutkimuksesta ja hallinnosta ja loivat näin moniulotteista ymmärrystä niistä mahdollisuuksista ja esteistä, joita maahanmuuttajat kohtaavat Suomessa työtä hakiessaan.
Mika Mustakallio jonka on tehnyt Remmi Työpalvelu Oy hyödynsi kokemustaan mentorina JobBuddiesin ensimmäisessä IT-ammattilaisille suunnatussa mentorointiryhmässä. Mika korosti työnhakijoiden ja työnantajien välisen yhteensovittamisen tärkeyttä. Nykytaloudessa työpaikan löytäminen edellyttää yhä useammin, että kaikki edellytykset täyttyvät: asianmukaiset taidot, sopiva ajoitus, kulttuurinen ymmärrys ja molemminpuolinen valmius. Hänen pohdintansa korostivat, että molempien osapuolten on oltava valmiita ja ennakoivia. Maahanmuuttajien kannalta tämä tarkoittaa strategista valmiutta päästä työmarkkinoille oikeiden välineiden avulla; työnantajien kannalta taas avoimuutta ja joustavuutta erilaisten lahjakkuuksien tunnistamisessa.
Satu Salonen ministeriöstä Talous- ja työllisyysasiat esitteli Suomen hallituksen nykyistä lähestymistapaa ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi ja kansainvälisen työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi. Hänen esityksessään käsiteltiin Suomen osallistumista kolmansien maiden kumppanuuksiin sekä kotimaisia toimia, joilla pyritään lisäämään maan houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman kannalta. Business Finland ja Työskentely Suomessa alustat. Hän keskittyi myös Työvoiman hyväksikäytön vastainen toimintasuunnitelma 2023, joka edustaa strategista muutosta työvoimapolitiikassa, sillä siinä siirrytään rekrytointia pidemmälle ja otetaan huomioon myös ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien suojelu.
Toimintasuunnitelmassa esitetään 33 toimenpidettä, joilla pyritään ehkäisemään työvoiman hyväksikäyttöä tiukemman lainsäädännön, selkeämpien työnantajavelvoitteiden ja paremman valvonnan avulla. Siinä edistetään työntekijöille suunnattua monikielistä opastusta, eettisiä rekrytointistandardeja ja virastojen välistä yhteistyötä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi. Suunnitelmassa tunnustetaan kasvava tarve puuttua järjestelmällisiin heikkouksiin ja varmistaa, että kansainvälisten osaajien houkutteleminen ei johda perusturvan kustannuksella.
Sofia Gylfe Arcadan EASWork-hanke kertoi keskeiset tulokset EASWork-hankkeesta, jossa 20 organisaation kanssa kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymisen esteitä. Yhteistyötutkimuksen avulla hankkeessa havaittiin erilaisia rakenteellisia ja menettelyyn liittyviä esteitä, kuten kielivaatimukset, paikallisten verkostojen puute, tunnustamaton pätevyys ja työnantajien tietoisuuden puutteet osallistavista rekrytointikäytännöistä.
EASWork-hankkeelle on ominaista se, että se tarjoaa seuraavat palvelut käytännölliset, konkreettiset suositukset. Sen sijaan, että hankkeessa tarjottaisiin laajoja strategisia neuvoja, se tuotti konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ehdotuksia kullekin haastealueelle. Niitä ovat muun muassa työhakemusten sujuvoittaminen, kohdennetun kielituen tarjoaminen, lähtötason mahdollisuuksien, kuten kokeilu- tai harjoittelupaikkojen, luominen ja osallistavien työhönottomenettelyjen käyttöönotto. Suositukset on suunniteltu siten, että ne on helppo toteuttaa ja mukauttaa erilaisiin organisaatiokonteksteihin. Niissä korostetaan työnantajien roolia keskeisinä toimijoina, jotka mahdollistavat tai estävät pääsyn työmarkkinoille.
Harry Berg - Maahanmuuttovirasto (Migri) keskusteli viimeaikaisista päivityksistä työperusteista maahanmuuttoa Suomessa sääteleviin puitteisiin. Yksi merkittävä muutos on työnantajien velvollisuus ilmoittaa Migriin Enter Finland -alustan kautta, jos työsuhde päättyy ennen oleskeluluvan voimassaolon päättymistä. Tällä säännöllä varmistetaan, että henkilön maahanmuuttostatusta voidaan tarkistaa ajoissa ja että tarvittava suoja on olemassa.
Työsuhteen päätyttyä työhön perustuva oleskelulupa voidaan peruuttaa, mutta luvanhaltijalla on oikeus saada seuraavat oikeudet suoja-aika - kolme kuukautta alle kahden vuoden oleskeluluvilla ja kuusi kuukautta asiantuntijoilla, johtajilla tai pidempiaikaisten oleskelulupien haltijoilla, joiden aikana he voivat hakea uutta työtä jäädäkseen Suomeen. Lisäksi kansallisesti määritellyillä työvoimapula-aloilla työskentelevät voivat vaihtaa työnantajaa samalla alalla ilman uuden luvan hakemista. Tämä voi lisätä ammatillista liikkuvuutta ja vähentää hallinnollista taakkaa aloilla, joilla on rekrytointihaasteita, mutta suurin osa työvoimapula-aloista on suojattuja ammatteja, joten alan vaihtaminen ei ole aivan helppoa.
Harry huomautti innokkaasti, että myös hallinnollisia prosesseja on osittain automatisoitu, ja digitaaliset järjestelmät nopeuttavat nykyään monenlaisia oleskelulupahakemuksia. Päätökset tarkistetaan edelleen ihmisvirkailijoiden toimesta, mutta tämän muutoksen tarkoituksena on lisätä käsittelyn tehokkuutta. Yleistavoitteena on nopeampi ja virtaviivaisempi järjestelmä, jossa valvonta ja toiminnallisuus ovat tasapainossa. Tulevaisuus näyttää, miten järjestelmä täyttää odotukset.
Seminaarissa korostettiin, että ruohonjuuritason mentorointialoitteiden, osavaltiopolitiikan, tutkimukseen perustuvien suositusten ja hallinnollisten uudistusten välistä yhdenmukaisuutta on lisättävä. Kaikki 4 puhujaa ja JobBuddies-hankkeen tiimi osoitti, että maahanmuuttajien menestyksekäs työllistäminen edellyttää järjestelmätason lähestymistapaa, joka sisältää yksilön valmiuksien ja motivaation lisäksi myös institutionaalista joustavuutta, oikeudellisia takeita ja työnantajien sitoutumista.
Esitykset osoittavat, että Suomessa on kypsymässä ymmärrys maahanmuuttajien työllistymisen monimutkaisuudesta. Enää ei riitä, että puhutaan vain työvoiman kysynnästä tai yksittäisistä osaamisvajeista, vaan huomiota on kiinnitettävä myös järjestelmälliseen pääsyyn, kulttuurisiin odotuksiin sekä maahanmuuttoa ja työtä säätelevään oikeudelliseen infrastruktuuriin. Tämä seminaari osoitti, että monien sidosryhmien vuoropuhelu on arvokasta sekä esteiden että ratkaisujen löytämisessä nopeasti kehittyvillä työmarkkinoilla Suomessa ja erityisesti sen pääkaupunkiseudulla.