24. syyskuuta 2026 Luckan järjesti kansallisen vuoropuhelutilaisuuden osana SITRAn kansalliset keskustelutilaisuudet aiheesta Huomisen työelämä. Keskustelutilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomea, ja niissä kaikissa pohdittiin, miten Suomi muuttuu työperäisen maahanmuuton seurauksena.
Koska Luckan Integration auttaa päivittäin ulkomaalaisia sopeutumaan Suomeen ruotsin kielen avulla, halusimme luonnollisesti keskittyä ruotsalaiseen työelämään. Niinpä lähetimme kutsut, laitoimme kahvin keittymään, istuimme yhdessä alas ja esitimme kysymyksen: Miltä maahanmuuttajien työelämä Ruotsissa näyttää – ja miten voimme kaikki parantaa sitä tulevaisuudessa?
Pienessä kohderyhmässä, johon osallistui Suomessa ruotsia opiskelleita ja ruotsinkielisessä työympäristössä työskennelleitä henkilöitä, jaoimme kokemuksiamme. Halusimme selvittää, mitkä ovat suurimmat haasteet ruotsinkielisessä työelämässä ja mitä vahvuuksia kieliyhteisössä jo on. Parikeskustelujen ja ryhmäkeskustelujen avulla, joissa hyödynnettiin Aikakatkaisumenetelmä, saimme joitakin vastauksia.
Ruotsi = helpompaa, suomi = enemmän työpaikkoja?
Minkä tahansa kielen oppimisen vaikeus riippuu monista tekijöistä: siitä, mitä muita kieliä puhut, kuinka tehokkaasti opiskelet ja kenen kanssa voit harjoitella omassa lähipiirissäsi ja julkisessa elämässä. Vaikka kielen oppiminen onkin aina tilanteesta riippuvaista, kuultiin kohderyhmässä tuttu näkemys: monet maahanmuuttajat kokevat, että ruotsia on helpompi oppia kuin suomea. Se on germaaninen kieli, joka on riittävän lähellä englantia, mikä voi tehdä siitä helpommin lähestyttävän. Siksi osallistujat olivat tyytyväisiä valinneensa ruotsin Suomessa.
Ruotsinkieliset ovat kuitenkin vähemmistössä pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että ruotsinkielisiä työpaikkailmoituksia on vähemmän kuin suomenkielisiä. Kuten jotkut osallistujat selittivät näkemyksensä: tällä hetkellä on vaikeaa kuka tahansa saadakseen työpaikan Suomessa. Jotta maahanmuuttajat se voi olla vieläkin vaikeampaa (esimerkiksi kielimuurien ja syrjinnän vuoksi). Esimerkiksi Ruotsiin sopeutuvat maahanmuuttajat (ja jotka haluavat työskennellä ruotsiksi englannin sijaan), voi kohdata kolmannen vaikeustason.
Tähän liittyy vielä se, että on vaikeaa löytää paikkoja, joissa voi harjoitella ruotsin kieltä, eikä ruotsia puhuta tarpeeksi julkisilla paikoilla, asiakaspalvelussa tai verkossa julkaistavissa tiedoissa. Yksi osallistuja oli havainnut, että edes työvoimapalvelut eivät aina pysty tarjoamaan tukea ruotsiksi, ja ruotsinkielisen henkilökunnan saatavuutta joudutaan odottamaan pidempään.
Toisaalta ruotsin kielen taito avaa ovet laajemmalle skandinaaviselle työmarkkinalle Norjassa ja Tanskassa. Osallistujat mainitsivat, että ruotsin kielen avulla voi tehdä etätyötä skandinaavisten yritysten palveluksessa. Työtä voi löytää myös suomalaisista yrityksistä, joilla on yhteyksiä ruotsalaisiin kumppaneihin – siellä kielitaito on valtti. Yksi osallistuja huomautti, että vaikka tällaisia suomalais-ruotsalaisia yhteistyöprojekteja ei ole kovin paljon, niissä on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.
Verkostot, verkostot, verkostot
Ammatillisten ja sosiaalisten verkostojen rakentaminen on varma tapa parantaa mahdollisuuksiasi löytää työpaikka Suomessa. Myös osallistujamme olivat huomanneet tämän. Keskustelussa jaoimme kokemuksia verkostoista, jotka olivat johtaneet työpaikkoihin: esimerkiksi yksi osallistuja oli saanut useita työpaikkoja henkilökohtaisten ja ammatillisten kontaktien suositusten kautta.
Toinen henkilö oli sitä mieltä, että verkostoja on Suomessa itse asiassa melko helppo luoda, kun otetaan huomioon, että väestö on pieni. Kun ruotsinkielisten määrä on vieläkin pienempi, tuttavien avulla voi olla vieläkin suurempi merkitys.
Verkostojen merkitys todettiin sekä positiiviseksi että negatiiviseksi. Toisaalta ne auttavat työpaikan saamisessa, jos tuntee ihmisiä, jotka voivat suositella sinua tai antaa vinkkejä. Toisaalta, jos sinulla ei ole vahvaa verkostoa, työpaikan löytäminen on vaikeampaa. Näin ollen päädyimme siihen johtopäätökseen, että Suomessa asuville maahanmuuttajille tarvitaan edelleen palveluja ja välineitä, jotka auttavat heitä vahvistamaan paikallisia verkostojaan.
Luckanissa tuemme ihmisiä ammatillisten ja sosiaalisten verkostojen luomisessa mentoroinnin avulla (katso ohjelmat FIKA-mentorointiin, JobBuddies, CIRKELN), antamalla ammattimaista ohjausta, sekä edistämällä sosiaalista kanssakäymistä erilaisissa tapahtumat kuten meidän Ruotsin kielen kahvilat.
Monikieliset työpaikat: joustavuutta vai haittaa?
Kyky puhua ja työskennellä englanniksi Suomessa voi olla monille hyödyllistä, etenkin ruotsin tai suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. Täysin englanninkieliset tai joustavat monikieliset työpaikat voivat antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan työssä heti täysimääräisesti, ja ne helpottavat viestintää tasavertaisemmassa ympäristössä.
Siten englannin kielen tai englannin, ruotsin ja suomen yhdistelmän käyttö voi avata ovia sekä ammatillisiin että sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Jotkut osallistujat pitivät monikielisiä ympäristöjä erittäin arvokkaina ja katsoivat, että työpaikoilla tulisi suhtautua käytettäviin kieliin joustavammin. Esimerkiksi suomalaiset yritykset voisivat sallia ja tukea englannin kielen käyttöä entistä enemmän tai ottaa ruotsin kielen käyttöön.
Monet ryhmän jäsenistä olivat huomanneet, että suomalaiset ovat yleensä varsin joustavia ja siirtyvät asiakaspalvelutilanteissa nopeasti englantiin. Tämä joustavuus voi kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että maahanmuuttajilla – ja samalla myös ruotsia opiskelevilla suomalaisilla – on vähemmän mahdollisuuksia harjoitella kieltä. Jotkut osallistujat olivat myös huomauttaneet, että ne, jotka eivät puhu englantia, oppivat ruotsia tai suomea nopeammin.
Näin ollen nämä osallistujat katsoivat, että työpaikoilla ja yhteiskunnassa yleensä voitaisiin asettaa maahanmuuttajille pedagogisia haasteita ja vaatia ruotsin tai suomen kielen käyttöä. Tämä vähentäisi oppimisen aikana ”tukipyörien” käyttöä. Ainakin, Yksi asia, jonka me kaikki voisimme tehdä, on lopettaa olettaen, että mitä kieltä keskustelukumppanimme haluavat käyttää, vaan kysytään vain suoraan.
Vaikka uuden kielen harjoittelu ei ole aina helppoa, kun käytössä on ‘varakieli’, monikielisyys on edelleen etu työmarkkinoilla. Kahdelle suomenkieliselle osallistujalle ruotsin kieli oli jopa tarjonnut mahdollisuuden parantaa uramahdollisuuksiaan ja löytää mielekästä työtä oman alansa ulkopuolelta, sillä kielen oppiminen oli heille mieluisa haaste.
Monet ruotsia opiskelevista maahanmuuttajista puhuvat myös monia muita kieliä ja osoittivat kiinnostusta myös suomen kielen oppimiseen. Jotkut osallistujat katsoivat, että ruotsi ja suomi ovat yleisesti ottaen liian erillisiä kieliä ja että maahanmuuttajille voitaisiin tarjota enemmän tukea – esimerkiksi paikallisessa koulujärjestelmässä – molempien kielten opiskeluun.
Huolia ja toivoa tulevaisuudesta
Lopuksi jaoimme kaikki ajatuksiamme siitä, mikä meitä huolestuttaa ja mikä antaa toivoa tulevaisuudesta. Kaksi tärkeintä osallistujia huolestuttavaa tekijää ovat ruotsinkielisten työpaikkojen liian vähäinen määrä pääkaupunkiseudulla sekä se, että ruotsin kieltä on vaikea harjoitella julkisesti. Vaikka verkostot kehittyvät hitaasti mutta varmasti, osa työttömistä osallistujista oli silti toiveikkaita siitä, että tuloksia olisi luvassa.
Se, mikä antaa osallistujille eniten toivoa, on ruotsinkielisen yhteisön voima ja tuki, jonka he ovat löytäneet esimerkiksi Luckanin kaltaisista paikoista. Kuten yksi osallistuja totesi: “Olemme kaikki täällä yhdessä, taistelemme yhdessä ja voimme tukea toisiamme”. Toinen osallistuja totesi, että kiinnostuneille on edelleen paljon mahdollisuuksia oppia ja kehittää ruotsin kielen taitoaan, esimerkiksi Ruotsin kielen kahvilat.
Toisin sanoen, ehkä täytyy vain tietää, mistä Ruotsista löytyy Suomessa. Kuten aina – Luckan on täällä auttamassa sinua juuri siinä.
Tämän kansallisen vuoropuhelun tulokset julkaistaan osana SITRAn vuonna 2026 julkaisemaa laajempaa raporttia ”Working Life Tomorrow” -vuoropuheluista.
